SALORA VIPRO TOIMINTA

Vipro 22:n rakenne ja toiminta

Edellä on jo viitattu Vipron taustaan ja toimintatarkoitukseen. Kuten Raimo kotisivuillaan toteaa, on nyt tarkasteltavaa yksilö nro 765 Viljo Ruusuvaaran Radiotehtaan (Huopalahti, nykyään osa Helsinkiä) valmistetta ja tullut N&K tuotevalikoimaan v. 1944. Salolaisen tehtaan tuotanto oli lähes koko jatkosodan ajan ollut pysähdyksissä, joten oman tuotteen kehittäminen useistakin syistä olisi ollut hyvin vaikeaa. Pienehkö Viljo Ruusuvaaran radiotehdas oli jo kolmekymmentäluvulla valmistanut radiomallinen lisäksi tällaisia anodijännitekojeita, joten N&K hyödynsi tätä omaan valikoimaansa. Raimon tietojen perusteella sitten Salora Vipron nimellä oleva laite olisi mahdollisesti ollutkin jo Salossa tuotettua.

Aiemmin mainituilla Salora Vipro -mallisivuilla on Vipro 22 laiteesta hyvä kokoelma tuotekuvia, joista selviää laiteen rakenne. Tämän kirjoituksen lopussa on lisäksi joitakin ottamiani kuvia.

Vipro on 10mm vanerista tehdyssä petsatussa puukotelossa, jonka mitat ovat 145mm (korkeus) x 145mm (leveys) x 130mm (syvyys.). Pohja ja kansi ovat 160mm x 150mm. Kansi on kiinnitetty neljällä puuruuvilla ja pohja on kiinteä. Pohjaan on liimattu pahvinen käyttöohje, joka on nyt osittain kulunut lukukelvottomaksi. Etulevyn yläosassa on kaksi banaaniholkkia (anodijännite) ja kasi naparuuvia (hehku). Näiden ohjetekstit ovat lähes näkymättömäksi kuluneen. Alaosaan on kiinnitetty metallinen nimikilpi: Nordell & Koskinen, N&K Radio, Salo, Puh 457. Oikeassa sivun yläosasta lähtee n. 300mm mittaiset kumieristeiset akkujohdot, joiden päässä on kaapelikengät. Toinen johdoista on ollut musta ja toinen valkoinen mutta eristekumi on hapertunut ja osittain murtunut. Vasemman sivulla yläosassa edessä on käyttökytkin, jolla Vipro kytketään päällä ja samalla kytkeytyy Viprosta lähtevä hehku- ja anodijännitteet radiota varten. Kotelon sisässä on lyijykynämerkinnät 90 ja 22, jotka tarkoittanevat anodijännitettä ja laitteen tyyppiä.

Varsinaisessa jännitemuuntimessa on seuraavat osat lueteltuna kotelon pohjasta alkaen (katso kuva). Muuntaja, kooltaan 60 x 52 x30 mm³, onkiinnitetty pohjalevyyn. Sen päällä peritnax- asennuslevy, jossa on putkenkanta, kaksi kondensaattoria (arvo?). Näiden päällä on katkoja (vibraattori), joka näyttää käsityömäiseltä. Lisäksi pertinax- levyssä on asennuspisteitä (juotoksia) ja ulkopuolelle asetettu 30nF kondensaattori. Kotelon nurkkaan on kiinnitetty elektrolyyttikondensaattori 45uF 330/385V.

Kotelon etuseinään on kiinnitetty kaksinapainen ”veitsikytkin”, joka toimii Vipron käyttökytkimenä. Sillä on kasi tehtävää. Käynnistää jännitemuuttaja, jolla anodijännite synnytetään sekä kytkeä akusta tulevan 2 voltin jännitteen hehkunaparuuveihin liitettyihin radion hehkujohtoihin. Käyttöohjeessa kehotetaan jättämään varsinainen radion virtakytkin päälle asentoon ja ”Vipro –radio” yhdistelmä kytketään päälle/pois tällä Vipron kytkimellä.

Laiteessa on anodijännitteen tasasuuntaajana radioputki, tässä Philips A209. Putki on triodi ja kanta ns. Eurooppalainen 4-piikkinen. Putki on alkuaan suunniteltu v. 1925 mutta siitä on uudistettuja versioita sekä useampia vastineita/valmistajia (Telefunken, Tungsram, Valvo). Nimellishehkujännite on 2V ja virta 0,06 -0,08A hieman lähteestä riippuen. Maksimi anodijännite on 150V, anodivirta 10mA ja anodihäviöteho 1W. Jos putki on alkuperäinen, se lienee kytketty diodiksi (= tasasuuntaus).

Laiteesta ei ole käytettävissä kytkentäkaaviota, enkä halunnut laitetta myöskään purkaa pois kotelosta, joten seuraavassa on toiminta kuvattu vai yleisellä (oletetulla) tavalla. Jotta akusta saatavalla 2 voltin tasajännitteestä saadaan muodostettua noin 90 voltin tasajännite, on 2V jännitteestä ensin tehtävä vaihtojännite. Se tapahtuu värähtelevällä sähkömagneettisella katkoja (vertaa tasavirtasoittokello). Näin muodostettu ”vaihtojännite” viedään muuntajan ensiöön ja muuntajan ensiön/toision muuntosuhde on siten valittu, että muuntajan toisiosta saadaan sopiva suurempi vaihtojännite. Tämä tasasuunnataan sitten tasasuutausputkessa ja tulos suodatetaan isolla elektrolyyttikondensaattorilla. Lopputuloksena on noin 90V tasajännite (kuormitettuna). Mainitut kolme muuta kondensaattoria todennäköisesti toimivat katkojan ”ajoitus” ja häiriöpoistotehtävissä.

Vipro 22 käyttöohjeessa (kohta 6) on kerrottu seuraavaa: Radion anodivirran ollessa esim. 4mA, niin 90V anodijännitteellä ottaa koje 2V:n akusta 0,9A virran. Tehonkulutus on siis n. 1,8W. Anodijännitepiirin teho on (0,004A x 90V = ) 0,36W, joten hyötysuhteeksi tulisi 20%. Mikäli ilmoitettu 0,9A sisältäisi myös itse radiovastaanottimen putkien hehkuvirran (riippuu putkien määrästä ja tyypeistä), olisi hyötysuhde luonnollisesti parempi.

Käyttöohjeeseen on käsin lyijykynällä kirjoitettu Saarni, joka saattaa olla omistajan nimi.

Mittasin kojeen A209 putken AVO 4 putkitesterillä ja putki oli toimintakuntoinen (n. 60%) Muilta

osin en laitetta testannut.

Kuvia

(kuvat Åke Nyholmin ottamia)

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro_N&K-logo.JPG$ $E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\A 209_tube2.JPG$

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro_sivukuva3.JPG$ $E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro_kansi_kytkinsivu.JPG$

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro-sisä-top.JPG$

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro_käyttöohje.JPG$ $E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro_patentti#.JPG$

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro-katkoja.JPG$

$E:\Omistaja\AaN_Radiot\A_Rad_RadiotietoApr03-2 (E)p\Salora_ALL\Salora_ Vipro 22_RJ\Omat kuvat\Omat-nimetyt\Vipro-ylin hinta.JPG$

Liite: Vipro 22 käyttöohje

Vipro, Tyyppi 22 nro 765. Laitteen käyttöohje on laitteen pohjassa. Osa ohjeesta on kulumisen johdosta lukukelvotonta.

Akkusyötöllä toimiva anodijännityskojeen käyttöohje

1. Radiovastaanottimen paristojohdot kiinnitetään kojeen sivulla oleviin kiinnitysruuveihin joiden yläpuolella ovat vastaavat merkinnät.

2. Kun vastaanotin on kytketty kojeeseen, kiinnitetään kojeen hehkujohdot 2 voltin AKKUUN.

3. Radiokoneen virtakytkimen on aina oltava päällä eikä sillä saa virtaa katkaista, sillä kojeessa oleva katkaisija katkaisee sekä hehku- että anodivirran. Varminta olisi xxxsulkea radiokoneen katkaisija, sillä käyttämällä tätä Vipron ollessa jo toiminnassa saavat putken liian korkean anodijännitesysäyksen.

4. Koneissa, joissa on liian pieni, alle 700ohmin automaattisen hilaetujännitteen vastus (joka voidaan mitata xxxxx –johdon väliltä) olisi vaihdettava suurempaan 1000? ohmin vastukseen. Tällä muutoksella säästetään sekä virtaa että kohotetaan anodi? -jännitettä.

5. AKKUUN menevien johtojen koskettimien ja hilajänniteruuvien on oltava ehdottomasti puhtaat niin, että ne tekevät varman kosketuksen, sillä huono kosketus aiheuttaa voimakkaan xxx (jännitehäviön?)

6. Anodivirran ollessa esim. 4mA 90voltin anodijännitteellä kuluttaa koje 2 voltin akkua 0,9 ampeeria.

VILJO RUUSUVAARA Radiotehdas

Huopalahti – Puh. 8

Lisää tekstejä ohjeen päädyissä pystyssä:

Patenttisuojan alainen N:o 3430

Kansanhuoltoministeriön vahvistama ylin myyntihinta

A 365:-